Palvelut

Palvelut


Musiikkiterapian asiantuntija avuksi kuntoutumiseen

Musiikkiterapia - Tmi musiikkiterapeutti Haldis Offermann

Musiikki on ääni. Äänet voidaan tuottaa eri kanavien ja ilmaisukeinojen kautta. Äänien kanssa voi työskennellä hyvin monitasoisesti, ja työskentelyyn voi toisinaan liittyä myös soitinten käyttöä. Ääni ja musiikki voivat muodostaa sillan kahden ihmisen välille luoden samalla uudenlaisen vuorovaikutuksen tavan. Näin voidaan kommunikoida ajoittain myös ilman sanoja. Ääni ja musiikki voivat mahdollistaa turvalliseksi koetun kontaktin asiakkaan ja terapeutin välille.

Musiikkiterapia on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikin eri elementtejä (rytmi, harmonia, melodia, äänensävy, dynamiikka jne.) käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Musiikkiterapiaa käytetään sekä kokonaishoidon osana muiden hoitomuotojen rinnalla että pääasiallisena hoitomuotona. Musiikkiterapialla voidaan saavuttaa myönteisiä tuloksia niin fyysisten kuin psyykkisten oireiden ja sairauksien hoidossa.

Terapian tavoitteet ja menetelmät määräytyvät yksilöllisesti ja asiakaslähtöisesti sekä yhteistyössä lähettävän tahon kanssa. Terapian tavoitteet, menetelmät ja teoreettinen lähestymistapa voivat vaihdella kunkin terapiaprosessin eri vaiheessa. Musiikkiterapian menetelmiä voivat olla mm. musiikin kuuntelu, laulaminen, soittaminen, musiikin kanssa liikkuminen tai maalaaminen ja oman musiikin tekeminen. Tarjoamassani musiikkiterapiassa viitekehys on psykodynaaminen.

Musiikkiterapia ei edellytä asiakkaalta minkäänlaisia musiikillisia taitoja, musiikkiharrastusta tai musikaalisuutta. Musiikkiterapia soveltuu lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille, ja se voi olla yksilöterapiaa tai ryhmäterapiaa.

Erityisesti lasten ja nuorten terapioihin kuuluvat vanhempien tai lähi-ihmisten ohjauskäynnit. Teen yhteistyötä asiakkaan lähellä olevien hoitotahojen kanssa ja osallistun tarvittaessa verkostotapaamiseen. Moniammatillinen yhteistyö on erittäin tärkeää asiakkaan kokonaistilan kannalta. Silloin voidaan välttää päällekkäisyyksiä tai informaatiokatkoksia hoitoketjussa.

Musiikkiterapiaan hakeudutaan asiakkaan tunne-elämän, vuorovaikutuksen haasteiden tai toiminnallisten haasteiden vuoksi. Yleensä musiikkiterapiaa suositellaan lääkärin aloitteesta ja lähetteeseen sisältyy myös suositus maksusitoumuksen taholle. Terapiaan voi hakeutua myös oma-aloitteisesti (ilman lääkärin lähetettä), jolloin asiakas maksaa kustannukset itse.

Lääkärin määrittämänä musiikkiterapia voi toteutua eri tahojen maksusitoumuksella:

Musiikkiterapiat voivat olla pitkiä prosesseja (2–3 vuotta), joissa eri ilmaisukanavien ja vuorovaikutuksen keinoin annetaan asiakkaalle mahdollisuus kehittää mm. psyykkistä eheytymistään ja kasvuaan.

Psykofyysinen hengitysterapia

Psykofyysisessä hengitysterapiassa (hengityskoulu) käytetään menetelmiä, joiden avulla voidaan edistää tasapainoista hengittämistä ja siten vaikuttaa omaan terveyteen. Oman hengityksen kanssa työskenteleminen on matka omaan kehoon ja mieleen.

Hengitysterapiassa käytetään kehollisia menetelmiä, joilla havainnoidaan omaa hengitystä ja tutkitaan sitä, miten omat tunteet, ajatukset ja kokemukset vaikuttavat omaan hengitykseen. Hengityksestä voidaan oppia paljon; hengitys voi kertoa asioita siitä, mitä koemme vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa.

Yhtenä tärkeänä tavoitteena on tutustua nimenomaan kehon ja mielen yhteyteen ja siihen, mitä kehossamme ja mielessämme tapahtuu ja miten kaikki tämä mahdollisesti vaikuttuu omaan toimintaamme. Hengitysterapiassa voidaan oppia, miten käyttää omaa hengitystä itsensä säätelykeinona matkalla kohti tasapainoisempaa ja terveellisempää elämää.

Hengitysterapia/hengityskoulu järjestetään kokonaisuutena, johon sisältyy 10–12 tapaamiskertaa ryhmässä tai yksilöterapiassa.

Hengitysterapiassa käytössä olevia menetelmiä käytän sovelletusti myös musiikkiterapiassa.

Hengitysterapia sopii kaikille, jotka haluavat tutustua omaan hengitykseensä. Erityisesti hengityskoulu sopii niille, jotka kokevat hengityksessään olevan pulmia tai oireilevat hengityksellään esimerkiksi jännitystilojen, kiputilojen, keskittymättömyyden, ahdistuneisuuden, masennuksen, työuupumuksen, stressin tai unihäiriöiden takia.

Tietoisuustaidot

Mieli ohjaa meitä joka päivä, jokaisena hetkenä, olimmepa siitä tietoisia tai emme. Lisäämällä omaa tietoisuuttamme, voimme ymmärtää paremmin mielemme toimintaa. Miten mielemme ohjaa meitä, ja miten se saa meidät tekemään asioita, jotka eivät aina tue henkilökohtaista hyvinvointiamme?

Tietoisuustaitoja voi harjoitella, ja niitä tuleekin harjoitella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että harjoiteltuamme tiedostamaan asioita osaisimme toimia tarpeemme mukaan tietoisesti. Tietoisuustaitoja pitää harjoittaa samaan tapaan kuin harjoitamme lihaksiamme. Tietoisuustaitojen harjoittelu on kuin mielemme jumppaohjelma. Liikkuminen ja koko kehon aktivointi auttavat terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Tietoisuustaidot ovat matka mielemme hyvinvointiin.

Aluksi on tärkeä tietää, miten mielemme toimii tiettynä hetkenä. Se toimii yleensä aivan automaattisesti. Halutessamme muuttaa jotakin tiettyä toimintatapaa tarvitsemme siihen tietoisuustaitoja. Ensiksi meidän tulee kiinnittää huomiota haluttuun muutokseen. Tämän jälkeen meidän pitää huomioida mielemme osuus toimintaamme. Vasta tämän jälkeen voimme tutustua siihen, miksi mielemme ohjaa meitä autopilotin tavoin monina hetkinä päivän aikana. Usein se on hyvä asia, että oma mielemme osaa automaattisesti ohjata meitä toimimaan. Aina se ei kuitenkaan olisi toivottavaa.

Asioiden tai toimintatapojen muuttamiseen tarvitaan muutakin kuin voimakas tahto. Siihen tarvitaan tietoinen mieli ja tietoisuustaitoja, jotka ohjaavat mieltämme. Tarvitsemme mieltämme kaiken aikaa myös pitämään yllä huomiomme. Jotkut kutsuvat sitä keskittymisharjoitukseksi. Keskittymistä se toki vaatii, mutta se ei ole ainoa muutokseen tarvittava taito. Lihaksiakaan ei venytetä vain keskittymällä lihaksen toimintaan, vaan keskittymällä määrätietoisesti lihaksen venyttämiseen.

Omaan mieleemme tutustuminen opettaa meille myötätuntoisempaa suhtautumista mieleemme ja sen tapaan ohjata meitä. Oman mielensä toimintaan ja sen tapoihin tutustumalla voidaan samalla vahvistaa myös suhdetta omaan minään. Tietoisuustaitoja lisäämällä voit tutustua omaan mieleesi ja kehoosi ja tulla jopa oman mielesi ohjaajaksi.

Terapeuttinen jooga/joogaterapia – psykofyysisen lähestymistapa

Liike, asennot, hengitys ja keho ovat tärkeitä elementtejä joogassa. Lähestymistapani yhdistää joogan ominaisuudet terapeuttiseen työskentelyyn. Nyky-yhteiskunnassa liikutaan, joogataan, suoritetaan liikkeen ja ponnistuksen kautta ja lisätään kehon liikkuvuutta, mikä on tietenkin terveyden kannalta hyvä asia. Tästä kaikesta huolimatta useilta meistä puuttuu kehotietoisuus.

Kuitenkin esimerkiksi jännitystä, ahdistusta, masennusta ja muita yleensä mielestä johtuvia häiriötiloja voitaisiin kehon kautta tunnistaa ja hoitaa. Onhan mieli meidän omassa kehossamme. Vaikka emme tarkasti tiedä, missä mieli kehossamme sijaitsee, ovat aivot ja sen yhteydet omaan kehoomme jo tärkeitä yhtymäkohtia. Terapeuttisen joogan avulla voidaan tutustua siihen, mitkä tunteet, tuntemukset ja kokemukset voivat olla kätkettyinä omaan kehoomme. Se on matka mieleen ja kehoon. Terapeuttinen jooga voi olla yksi tie siihen.

Kehomme asennot ja liikkeet voivat kertoa meille itsestämme. Kehomme on viisas ja tallentaa elämämme kokemukset itseensä. Niin sanottu tiedostamaton tieto on oikeastaan kehoomme tallennettu. Tutustumalla joogaterapeuttisessa kontekstissa omaan kehoon, sen liikkeisiin ja eri asentoihin voidaan oivaltaa monenlaisia yhteyksiä oman elämäntarinan ja kehon välillä. Voimme oivaltaa, millä tavalla kehomme tallentaa ja reagoi, siis käyttää itseään kussakin tilanteessa. Psykofyysinen lähestymistapa joogan avulla antaa tilan ja paikan tutustua kehoomme tallennettuihin viesteihin.

Terapeuttinen jooga soveltaa joogaan kuuluvia menetelmiä rakentaakseen ja palauttaakseen ihmisen psykofyysisen eli kehon ja mielen välisen tasapainon.

Yksilöllisesti sovitettujen tavoitteiden mukaisesti terapeuttista joogaa käytetään joko itsenäisenä terapiana tai tietyin osin sovellettuna ja integroituneena muihin tarjoamiini terapiapalveluihin. Tarjoamani terapeuttinen jooga on tarkoitettu ensisijaisesti täydentäväksi terveyspalveluksi, jota voi käyttää lääkärin määrittämän lääkehoidon ja muun hoidon rinnalla.